Pohjoismaiden maailmanperintökohteet

Pohjoismaista löytyy 4 luonnonperintökohdetta, 26 kulttuurikohdetta ja 1 yhdistetty luonto- ja kulttuurikohde (vuonna 2012). Maiden rajoja ylittäviä maailmanperintökohteita ovat Korkea Rannikko/Merenkurkun Saaristo (Suomi/Ruotsi) ja Struuven ketju (Suomi/Ruotsi/Norja).

Ruotsista löytyy eniten maailmanperintökohteita, 12 kulttuurikohdetta, 1 luontokohde (Korkea Rannikko) ja 1 yhdistetty kohde (Laponia). Drottningholmin linna oli ensimmäinen kulttuurinperintökohde (1991) ja Laponian tunturialueesta tuli ensimmäinen yhdistetty kohde vuonna 1996. Laponiaan kuluu 4 isoa kansallispuistoa Muddus, Sarek, Padjelanta ja Stora Sjöfallet.

Norjasta löytyy 7 maailmanperintökohdetta ja viimeisin liitetty kohde on Norjan ainut luonnonperintökohde Vestnorsk fjordlandskap, johon sisältyy Geiranger ja Nærøy vuonot.

Tanskasta löytyy 3 kulttuuriperintökohdetta ja yksi luonnonperintökohde. Riimukivet "Jellingmonumentet" ovat Tanskan tunnetuin maailmanperintökohde. Tanskan ainut luonnonperintökohde on Ilulissat Grönlannissa.

Islannista löytyy yksi kulttuurikohde Þingvellir. Þingvellir on historiallisesti tärkeä alue islantilaisille. Täällä järjestettiin käräjät ja tuomioistunnot 900-luvusta 1700-luvun loppuun saakka. Vuonna 2008 Islannin Surtsey-saari liitettiin maailmanperintölistalle luonnonperintökohteena.

Pohjoismainen Maailmanperintökeskus

Pohjoismaiden Maailmanperintökeskus (The Nordic World Heritage Foundation NWHF) on kategoria II keskus joka työskentelee UNESCOn johdolla toteuttamaan UNESCOn maailmanperintösopimusta (1972) ja säilyäkseen maailman kulttuuri- ja luontoperinnöt yhteistyössä World Heritage Centren kanssa.

NWHF on yleishyödyllinen organisaatio joka tukee kansainväliset aktiviteetit jotka kuuluvat UNESCOn ohjelmaan. Keskuksen perusti Norjan valtio vuonna 2002 yhteistyössä muiden Pohjoismaiden ja UNESCOn kanssa. NWHFn hallitus koostuu muiden Pohjoismaiden edustajista ja UNESCOn sihteeristöstä. Sihteeristöllä on pääkonttori Oslossa.