Kävijätutkimus

 

Metsähallitus on nyt kahdesti toteuttanut kävijätutkimuksen Merenkurkun maailmanperintöalueella. Edellinen tutkimus tehtiin kolme vuotta maailmanperintölistalle hyväksymisen jälkeen (2009) ja kesällä 2017 vastaava tutkimus toistettiin. Tarkoituksena on vastedeskin toistaa tutkimus säännöllisin väliajoin samoin menetelmin kuin muillakin Metsähallituksen hallinnoimilla käyntikohteilla, jotta voidaan seurata mm. kävijöiden tyytyväisyyttä palveluihin ja kartoittaa mahdollisia kehitystarpeita.

Kesän 2017 aikana kerättiin lähes 500 kyselyvastausta kuudelta eri kohteelta, joissa kaikissa oli jotain retkeilyyn liittyviä rakenteita, kuten nuotiopaikkoja tai viitoitettuja polkuja. Eniten vastauksia kerättiin suosituimmista kohteista, joiden läheisyyteen kävijät pääsevät henkilöautolla. Näitä olivat Svedjehamn ja Sommarön retkeilyalue. Ulkosaaristossa vastauksia kerättiin Valassaarilta, Rönnskäriltä (Fäliskäret), Mikkelinsaarilta (Kummelskär) ja Moikipäästä. Käyntikohteina Svedjehamn ja Raippaluodon silta olivat suosituimpia. Tyypillisesti näillä kohteilla kävijät olivat 45-64 -vuotiaita ja liikkeellä oman perheensä kanssa. Ryhmäkoko oli 2-5 henkilöä ja useimmat olivat käyneet alueella ennenkin.

Melkein puolet (46%) vastaajista asuivat jossain viidestä maailmanperintökunnasta, useimmat joko Vaasassa tai Mustasaaressa. Kotimaisia matkailijoita tavoitettiin 41% ja ulkomaisia 14%. Ulkomaisten matkailijoiden määrä oli 5% suurempi kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2009. Ruotsi oli ulkomaisten kävijöiden yleisin kotimaa. Muita, kotimaaksi mainittuja olivat Saksa, Yhdysvallat, Espanja, Sveitsi, Yhdistynyt kuningaskunta, Norja, Belgia, Tanska, Viro, Kanada, Kiina, Italia, Malta, Alankomaat, Puola ja Romania.

Tutkimukseen osallistuneista vähän alle puolet (48%) totesi maailmanperintöalueen olevan matkansa tärkein kohde. Vastaajista 85% tiesi etukäteen, että Merenkurkun saaristo kuuluu maailmanperintölistalle ja 71% uskoi tietävänsä myös, mistä syistä se valittiin mukaan. Lehdet, internet ja perheenjäsenet tai tuttavat olivat yleisimpiä tiedon lähteitä. Paljon merkitystä maailmanperintöstatuksella oli puolelle vastaajista, kun he suunnittelivat käyntiä kohteella. Neljäsosalle vastaajista maailmanperinnöllä ei kuitenkaan ollut lainkaan merkitystä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuulinen kävijätutkimuspäivä Rönnskärin Fäliskäretillä
 

Tärkeimpiä syitä maailmanperintöalueelle tulemiseen olivat luonnon kokeminen ja maisemat. Kaikista vastaajista lähes 80% kertoi kävelevänsä tai vaeltavansa alueella käyntinsä aikana.  Myös luonnon tarkkailu oli yleinen ja monelle kaikkein tärkein harrastus. Käynnin arvioitiin lisäävän hyvinvointia ja terveyttä ja vastaavan keskimäärin ainakin 100 euron rahallista arvoa. Vastaajista suurin osa (64%) oli vain päiväkäynnillä. Valtaosa heistä arvioi viettävänsä kohteessa kaksi tuntia. Ne, jotka jäivät yöksi maailmanperintö-alueelle (36%), viettivät alueella useimmiten kaksi vuorokautta ja yöpyivät useimmiten veneessä. Lähialueen ulkopuolelta saapuneista matkailijoista suurin osa (65%) sen sijaan yöpyi joko maailmanperintöalueella tai lähialueella. Yöpaikka lähialueella oli useimmiten hotellissa, sukulaisilla, tuttavilla tai veneessä.

Tämän kävijätutkimuksen mukaan kävijät olivat selvästi tyytyväisempiä retkikohteiden palveluihin ja rakenteisiin, kuin edellisessä tutkimuksessa seitsemän vuotta sitten. - Se on oikein hyvä uutinen, koska kunnat ja Metsähallitus ovat panostaneet maailmanperintöalueen retkeilykohteiden parantamiseen, sanoo Lindeman. Maailmanperintöaluetta koskeva kävijätyytyväisyysindeksi on nyt 4,21, kun se vuonna 2009 oli vain 3,98. Korkein mahdollinen arvosana on 5,0. - Kehitysideoita kävijöiltä tuli paljon, ja ne kannustavat meitä parantamaan alueen palveluita entisestään, huomauttaa maailmanperintökoordinaattori. Esimerkiksi Valassaarille toivottiin enemmän palveluita käyntisatamaan. Palveluiden laatua koskevista kysymyksistä keskiarvoa laskivat jätehuollon toteutus, erityistarpeiden huomioon ottaminen ja teiden kunto. Eniten kiitosta koko alueella saivat yleinen siisteys, maiseman vaihtelevuus, pysäköintipaikat, reittien opasteet, reitistö, polkuviitoitukset, tulipaikat ja laavut, yleinen turvallisuus ja Svedjehamnin infopiste. Vapaamuotoisessa palautteessa moni kehui mm. veneväyliä ja Svedjehamnin retkeilyrakenteita, kuten Saltkaret-näkötornia.

Kyselyyn vastanneet saivat myös mahdollisuuden osallistua arvontaan, jossa palkintoina olivat risteily Mikkelinsaarille, viisi maailmanperintöaiheista kangaskassia ja viisi tuubihuivia. Voittajiksi arvottiin Frej Suominen, Heidi Kataja, Stefan Svensson, Liisa Niskanen, Ville Kippola, Anne-Marie Grahn-Saarinen, Ossi Ala-Penttilä, Karoliina Myllykoski, Antti Hakanen, Marcus Granqvist sekä Patrik & Marita Aura. Onnittelut voittajille!