Kalat

Merenkurkun saaristossa on paljon monille kalalajeille tärkeitä matalia ulapoita ja lahtia. Yhteensä alueella esiintyy noin 40–50 kalalajia. Fladat ja kluuvijärvet toimivat ahvenen, särjen ja hauen kutupaikkana. Siika viihtyy kylmemmissä vesissä hieman kauempana rannikolta, samoin kuin taimen. Silakka on tavallisin meressä elävä laji ja kuore on yksi muiden kalalajien tärkeimmistä ravinnonlähteistä. Eteläisempiä kalalajeja, kuten esimerkiksi sorvaa (Scardinius erythrophtalanus) ja turpaa (Squalis cephallus), ei periaatteessa tavata Merenkurkussa lainkaan tai sitten ne ovat hyvin epätavallisia kyseisellä alueella. Joidenkin lajien pohjoisin levinneisyysalue voi olla juuri Merenkurkun saaristossa; näihin lajeihin lukeutuu esimerkiksi särmäneula ja isotuulenkala.

Kuva 1: Kalat nousevat usein fladoihin kutemaan

Kuva 2: Hauki (Esox lucius)

Suurin Merenkurkun saariston harvinaisuuksista on äärimmäisen uhanalainen meressä kuteva harjus. Harjus viihtyy yleisesti puhtaissa ja happipitoisissa joissa, virroissa ja järvissä, mutta Merenkurkun saaristossa harjukset kutevat murtoveteen. Meressä kutevia harjuksia ei esiinny missään muualla maailmassa. Sen vuoksi se on Merenkurkun saariston endeeminen laji. Nykyään Merenkurkun saaristossa on jäljellä enää erittäin vähän harjuksia, ja yksi syy vähenemiseen saattaa olla alueen veden laadun heikentyminen.

Syvemmissä ja kylmemmissä vesissä elää härkäsimppu, joka on yksi Merenkurkussa elävistä Jäämeren jäännelajeista. Jäännelajit ovat kotoisin muilta meriltä, mutta jääneet Itämereen eristyksiin jääkauden aiheuttaman maankohoamisen takia. Härkäsimppu on merenpohjassa elävä kalalaji, joka voi elää sekä makeassa että suolaisessa vedessä. Se syö pääosin kilkkejä, joka on myös yksi Merenkurkun jäännelajeista.

Kuva 3: Härkäsimppu (Myoxocephalus quadricornis)

Lähteet

Hietikko-Hautala T. 2010. Jääkauden jälkinäytös – Merenkurkun saariston maailmanperintö. Waasa Graphics, Vaasa

Ollqvist S. 2005. Skötsel- och användningsplan för Mickelsörarna-Rödgrynnorna. Länsi Suomen ympäristökeskus 121/2005. Metsähallitus, Vaasa.

Rassi P., Hyväringen E., Juslén A., Mannerkoski l. 2010. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeeri ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Rinkineva L., Bader P. 1998. Kvarkens natur. Kvarkenrådets publikationer 10, Vaasa

Ruotsalainen E. 2011. Utredning gällande behovet av skötselplan för havslekande harr i Kvarken. Kalaryhmä, Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Skau T., Berglund J., Hudd R. 2007. Harrleken. (www-dokumentti). www.harrleken.nu (19.10.2012)