Fladat ja kluuvit

Fladoissa ja erityisesti kluuvijärvissä joissa vesi on makeampaa, voi kasvillisuus näyttää hitusen erilaiselta. Niissä kasvaa tavallisia vitakasveja ja näkinpartaislevät, mutta myös merinäkinruohoa (Najas marina), merihapsikka (Rupia maritima) ja merihaura (Zannichellia palustris). Kluuvijärvien kasvillisuuteen kuuluu lähinnä makeanvedenkasveja kuten limaskat (Lemna spp.), vesikuusi (Hippuris vulgaris) ja uistinvita (Potamogeton natans). Myös isovesiherne (Utricularia vulgaris) saattaa viihtyä näissä makeissa vesissä. Se on hieman erikoinen kasvi rakkulaisten lehtiensä vuoksi. Niiden avulla se pystyy pyydystämään pienhyönteisiä vedestä, joita se sitten käyttää ravinnokseen.

Kuva 1: Merinäkinruoho (Najas marina)

Kuva 2: Limaskat (Lemna spp.)

Kuva 3: Vesikuusi (Hippuris vulgaris)

Kuva 4: Isovesiherneen (Utricularia vulgaris L.) rakkulat 

Lähteet

Airaksinen O., Karttunen K. (red.), 1999. Natura 2000 handbok över de finska naturtyperna, ruotsinkielinen käännös (Åhman M. och Stenberg M.) suomenkielisestä painoksesta Natura 2000 – luontotyyppiopas, Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas 46, 194 s. 2001

Metsähallitus. 2010. Skötsel- och användningsplan för Kvarkens yttre skärgård, förslag

Hannus J-J. 2010. Kartering av flador och glon i världsarvsområdet Kvarkens skärgård 2010. Tiivistelmä/raportti, Metsähallitus, Vaasa

Hietikko-Hautala T. 2010. Jääkauden jälkinäytös – Merenkurkun saariston maailmanperintö. Waasa Graphics, Vaasa

Lampinen R., Lahti T., Heikkinen M. 2012. Växtatlas 2011. Helsingin yliopisto ja Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. http://www.luomus.fi/vaxtatlas (18.10.2012)

Rinkineva L., Bader P. 1998. Kvarkens natur. Kvarkenrådets publikationer 10, Vaasa